Uneton Shanghaissa

Toinen aamu Shanghaissa. Heraan aamulla kello 8:30. Minulla on nalka ja en ole nukkunut edellisena yona kunnolla. Johtuu varmaan takalaisesta Cokiksesta. Kiskon ylleni puhtaat vaatteet ja lahden ulos sviitti-yksiostani. Missaan ei nay ketaan. Jostain kaukaa kantautuu kiinalaisten puhetta ja lahden alakertaan ruokaa etsien. Muistan etta kirja kertoi ravintoloiden olevan auki aamu 6:30, mutta kaikki ov at kertoneet etta se ei pida paikkaansa. Kun astun ulos rakennuksesta, tavannomainen "seina" kuumaa ja kosteaa ilmaa ihmeellisten hajujen saattamana iskeytyy kasvoihini ja tunnen kuinka tasta on tulossa taas uusi paiva.

Lahden talsimaan kohti yliopiston paaporttia ja matkalla kohtaan useita kiinalaisia opiskelijoita(kello on btw nyt jo 9:30, eika ole nakynyt kuin vasta yksi suomalainen naama). Lahden itsevarmasti vilkkaan ja meluisen liikenteen sekaan. Vastaantulijoista varmasti 80% katsoo kummissaan unisessti kavelevaa lankkaria.

Kas kummaa: se korealainen ravintola missa on enlanninkieliset menut on kiinni ja toinen josta ei ymmarra mitaan ja jossa ei enkkua puhuta on auki. No annan asian olla, ja jatkan matkaani tieta pitkin. 25m paassa tien reunassa huitoo vanha mies ohutta lattya pannulla ja iskee siihen erilaisia mausteita, kananmunan, ruskeaa kastiketta ja jonkun rapean levyn. Ukko kysyy jotain ja osoittaa chili-purkkia. Nyokytan vastaukseksi. Maksan hassakasta 2yania, vaikka se maksoikin vajaat(ei toivoakaan yrittaa ottaa selvaa paljonko oikeasti). Kannan hankintaani pienessa muovipussissa ja kappailen takaisin yliopistolle, jossa istahdan kampukseni ulkopuolella oleville penkeille, jonkun Bruce Leen seuraan. (Oli muuten hyva leipalattykananmuna). Katsotaan pysyyko sama mielipide tuntia pitempaan.